Vestialla on jo pitkään uskottu siihen, että hyvinvoiva ihminen tekee työnsä innostuneesti, motivoituneesti ja rohkeasti uutta luoden. Siksi meille on ollut luontevaa panostaa työntekijöiden hyvinvointiin – ei vain projektiluonteisesti, vaan pitkäkestoisena investointina.
Ihminen työn keskiössä
Yksi tärkeimmistä kumppaneistamme tällä matkalla on ollut Ann-Mari Nordenswan, joka on kulkenut Vestian rinnalla jo useita vuosia. Hän vakuutti toimitusjohtajamme Olavi Soinion jo edellisessä työpaikassa, ja vakiintui nopeasti osaksi myös Vestian arkea roolissa, jota hän itse kuvaa “sisäpuoliseksi ulkopuoliseksi kanssakulkijaksi”. Hänen tehtävänsä ei ole luennoida työhyvinvoinnista, vaan käynnistää keskusteluja, herättää ajatuksia ja auttaa sekä yksilöitä että tiimejä näkemään työnsä uudesta kulmasta. Alun perin Vestialla aloitettiin valmentavan esihenkilötyön valmennuksella, jonka merkitys esihenkilötyössä on ollut merkityksellinen. Valmennuksen avulla kirkastui, kuinka suuri voimavara henkilöstömme on, millaista osaamista talosta löytyy ja kuinka nämä piirteet tuodaan valmentavalla otteella esiin. Sittemmin on siirrytty työnohjaukseen.
Keskusteluista oivalluksiin
Ann-Marin ohjauskerrat ovat vaihdelleet esihenkilöiden ryhmätapaamisista yksilöohjauksiin ja koko henkilöstölle suunnattuihin työpajoihin. Taustalla on ollut yksi selkeä tavoite: vahvistaa vuorovaikutusta, lisätä ymmärrystä ja rakentaa yhteisiä pelisääntöjä, jotka tuntuvat oikeilta myös käytännössä.
Vuosien varrella muutos on ollut näkyvä. Esihenkilötyö on jäsentynyt ja voimistunut: siitä on tullut suunnitelmallisempaa, rohkeampaa ja avoimempaa. Keskustelukulttuuri on vahvistunut, ja luottamus on kasvanut askel askeleelta. Ann-Mari korostaa, että mikään tästä ei olisi mahdollista ilman johdon sitoutumista: kun esimerkki tulee ylhäältä, se välittyy kaikkeen tekemiseen.
Konkreettiset vaikutukset
Myös henkilöstön kokemukset puhuvat samaa kieltä. Eräs työntekijä kertoo, kuinka työnohjaus on ollut erityisen arvokasta muutostilanteissa. “Saimme sanoitettua ääneen, miltä muutos tuntui ja miten siitä mennään eteenpäin.”
Työnohjauksen jälkivaikutus näkyy joskus jopa hyvin konkreettisesti esimerkiksi parempina yöunina.
Työnohjaus on tiimeissä lisännyt ymmärrystä erilaisista työskentelytavoista ja vahvistanut yhteishenkeä. Se on parantanut yhteistyötä myös tiimirajojen yli. Työntekijän mukaan työnohjaus on saanut ihmiset oivaltamaan, miten tärkeää on, että tieto kulkee oikeaan aikaan oikeille ihmisille. Säännöllisyys puolestaan luo turvaa: asioita ei jätetä kesken, vaan niihin palataan ja edistymistä seurataan yhdessä.
Saman kehityksen näkee myös esihenkilö. Hän kertoo, että työnohjaus on muuttanut hänen tapansa johtaa: ”Aiemmin johdin enemmän asioita kuin ihmisiä. Nyt vuorovaikutus on lisääntynyt ja huomaan paremmin tiimiläisten erilaiset tarpeet.”
Työnohjaus on tarjonnut työkaluja haastavien tilanteiden ratkaisuun, mutta myös auttanut arjen johtamisessa, kuten ilmapiirin ylläpitämisessä ja palautteen antamisessa.
Esihenkilön mukaan tiimin ilmapiiri on muuttunut selvästi avoimemmaksi. “Keskustelu ja luottamus ovat lisääntyneet. Työnohjaus on auttanut meitä toimimaan johdonmukaisesti. Pitkäjänteisyys on ollut kaiken ydin.”
Myös oma motivaatio on vahvistunut: “Työnohjaus on antanut uskoa siihen, että haastavatkin tilanteet ovat ratkaistavissa, kun asioista puhutaan.”
Sitoutuminen hyvinvointiin
Ann-Marin viesti on selkeä: ”Kehitystä ei voi kiirehtiä. Kun asioille annetaan aikaa ja tilaa, muutos näkyy.”
Ja juuri näin on Vestialla tehty. Pitkäjänteinen työnohjaus on meille konkreettinen tapa osoittaa, että ihmiset ovat toimintamme ytimessä ja että tulevienkin työntekijöiden hyvinvointi otetaan tosissaan.