Muovin lajittelu tuottaa suomalaisille haasteita. Muovipakkaustenkeräykseen eksyy muutakin kuin pakkauksia ja toisaalta liian moni muovipakkaus päätyy poltettavan jätteen sekaan. Moni myös pesee muovipakkauksia, vaikka se ei ole tarpeen. Suomella riittää kirittävää EU:n kierrätystavoitteisiin.
Muovipakkausten keräykseen kelpaa vain pakkauksena käytetty muovi
Vaikka usein puhutaan muovinkeräyksestä, kyse on tarkemmin ottaen muovipakkausten keräyksestä. Taloyhtiöiden ja ekopisteiden muovinkeräykseen kelpaa vain pakkausjäte. Muoviesineet, kuten kukkaruukut tai pakasterasiat, lajitellaan poltettavaan jätteeseen.
”Avainsana on ’pakkaus’: erilaiset muoviset rasiat, kääreet, leipäpussit, take away -mukit, tuubit ja purkit kuuluvat muovinkeräykseen. Sinne ei kuitenkaan saa laittaa muovista valmistettuja esineitä ja tavaroita, kuten leluja tai hiusharjoja”, kertoo Marko Turunen, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n operatiivinen johtaja.
Jos pakkauksessa on useampaa materiaalia, se lajitellaan sen materiaalin mukaan, jota siinä on eniten. Esimerkiksi alumiinivuorattu sipsipussi kuuluu muovinkeräykseen, kun taas muovi-ikkunalla varustettu paperinen leipäpussi lajitellaan kartonkina.
Muovipakkauksia ei tarvitse pestä ennen lajittelua
Liian moni muovipakkaus päätyy turhaan poltettavaan jätteeseen. Yleinen harhaluulo on, että muovipakkaukset pitäisi pestä puhtaiksi ennen lajittelua. Tyhjän muovipakkauksen voi hyvin kierrättää, vaikka siinä olisi pieniä tahroja, kuten marinadin tai jogurtin rippeitä.
”Muovipakkauksia ei tarvitse pestä tai edes huuhdella ennen lajittelua. Riittää, että pakkauksen tyhjentää ennen kuin sen heittää kierrätysastiaan”, Turunen ohjeistaa.
Muovipakkauksia kerätään taloyhtiöissä ja 1200 Rinki-ekopisteellä ympäri Suomen. Ekopisteet löytyvät osoitteesta rinkiin.fi.
Suomi on muovipakkausten lajittelussa kaukana kärjestä
Muovi on arvokas materiaali, joka voidaan oikein lajiteltuna ja käsiteltynä käyttää useita kertoja. Siitä voidaan tehdä uusia pakkauksia, käyttöesineitä ja rakennusmateriaaleja. Kierrätysmuovin käsittelykapasiteetti kasvaa Suomessa vauhdilla, mutta EU:n lajittelutavoitteista Suomi laahaa perässä.
Suomi on muovipakkausten kierrätysasteessa Euroopan maista vasta sijalla 21. Vaikka noin 80 prosenttia suomalaisista kertoo lajittelevansa muovipakkaukset aina tai usein, kierrätykseen päätyy vasta noin kolmannes muovipakkauksista.
Laiska muovin lajittelu koituu myös kalliiksi, sillä Suomi maksaa joka vuosi lähes 100 miljoonaa euroa ylimääräisiä EU-maksuja kierrättämättömistä muovipakkauksista. EU on asettanut muovipakkausten kierrätystavoitteeksi 50 % vuoteen 2025 mennessä ja 55 % vuoteen 2030 mennessä.
Muovin lajittelu on helppo ja ilmainen ilmastoteko, joka on helppo ottaa osaksi arkea. Lajittelemalla oikein vähennämme riippuvuutta öljystä ja tuemme kiertotaloutta.